8 Lokakuu 2017
Kun saan syömäkylään kafruja, joilla on syystä tai toisesta johtuvia ruokarajoitteita, pyrin kokkaamaan sellaista sapuskaa, jota jokainen läsnäolija pystyy halulla syömään. Minusta tällainen käytäntö on kaikkien kannalta paras ratkaisu. Oma lehmähän tässä on tietty utareitaan myöten ojassa, sillä erityisesti ehtoisen emännöinnin näkökulmasta kimppapöperöillä selviän kestitysvalmisteluista lyhyemmän kaavan mukaan. Paitsi että elokuun puolivälin aikoihin kyläilleille tovereille tarjoilemani kasvislasagnen työstö ei ollut mikään rivakka prosessi, vaan se söi rutkasti aikaa ja toisenkin lasillisen geeteetä. Lopputulos oli kuitenkin aivan tolkuttoman maukas, joten näpräily maksoi kyllä vaivan takaisin korkojen kanssa.
Kulinaarimuruja on ollut mukana Parhaissa Ruokablogeissa 6 Tammikuuta 2018 lähtien